Hen­ki­lö­koh­tai­nen apu vaa­ras­sa ko­ro­na­ti­lan­teen vuok­si

 

Tiedote 30.3.2020

Koronatilanne aiheuttaa moninaisia ongelmatilanteita näkövammaisille henkilökohtaisen avun käyttäjille.

“Näkövammaisten liiton tietoon on jo tullut vaikeita tilanteita. Henkilökohtainen avustaja oli kieltäytynyt saapumasta työhönsä, kun työnantaja oli yli 70-vuotias näkövammainen. Avustaja oli kieltäytyessään vedonnut maan hallituksen antamaan ohjeeseen yli 70-vuotiaiden suojaamisesta”, kertoo oikeuksienvalvonnan asiantuntija Annika Tyynysniemi.

”Toisena esimerkkinä: kunta ei ollut järjestänyt sijaista, kun näkövammaisen henkilökohtainen avustaja oli sairastunut. Sijaisjärjestelyt jätetään näkövammaisen omalle vastuulle, mutta sijaisen etsiminen ei ole onnistunut, jos näkövammaisella ei ole tarvittavia digitaalisia laitteita tai sähköisen asioimisen taitoja.”

Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaisen palvelu, joka mahdollistaa monelle näkövammaiselle itsenäisen arjen asioiden hoitamisen, työnteon ja opiskelun. Näkövammaiset tarvitsevat henkilökohtaista apua usein myös tiedonsaannissa ja tavallisen arjen asioiden hoitamisessa. Henkilökohtainen avustaja on apuna näkemistä vaativissa asioissa ja toimii siis ennen kaikkea näkövammaisen silminä.

Näkövammaisten liitto on huolissaan muun muassa yksinasuvista näkövammaisista, jotka tarvitsevat välttämättä päivittäisissä asioissaan toisen henkilön apua.

“Jos apu jää saamatta, voi näkövammainen pahimmassa tapauksessa jäädä vaille elintärkeää asiointi- ja muuta apua. Esimerkiksi iäkkäät näkövammaiset eivät välttämättä pysty itsenäisesti käyttämään digitaalisia asiointitapoja, kuten tilaamaan ruokaa netistä”, kertoo oikeuksienvalvontalakimies Elli Björkberg.

Digitaalinen asiointi ei läheskään aina tarjoa apua näkövammaisille, sillä monet kaupalliset palvelut ja asiointipalvelut ovat näkövammaisten saavuttamattomissa, koska ne eivät toimi näkövammaisen käyttämien apuvälineiden kanssa. Esimerkiksi ruokaostosten kotiin tilaaminen on yksi esimerkki sähköisestä palvelusta, jonka ei välttämättä toimi näkövammaisten käyttämillä apuvälineillä.

Kuntien tulee varmistaa henkilökohtainen apu

He, joiden henkilökohtainen apu toteutetaan työnantajamallilla, kohtaavat ongelmia avustajan sairastuttua tai muusta syystä estyttyä tulemasta töihin. 

Pääsääntö on, että vammaisen ihmisen kotikunta vastaa hänen perusoikeuksiensa toteutumisesta ja palveluiden järjestämisestä. Tällaisissa keskeytys- ja häiriötilanteissa kunnan tulee järjestää välttämättömät palvelut viipymättä. 

Poikkeustilanne ei saa vaarantaa kenenkään näkövammaisen ihmisen välttämätöntä apua arjen toimissa, kuten ruokaostosten tekemisessä, tiedonsaannissa, terveysulkoilussa tai ruoanlaitossa. Se ei myöskään saa vaarantaa kenenkään näkövammaisen työssäkäyntiä tai opiskelua. Henkilökohtaisen avun osalta tämä koskee sekä työnantajamallia että muita järjestämistapoja. 

Työnantajamalliin liittyy työnantajavelvollisuuksia, joita tulee noudattaa myös poikkeusoloissa. 

“Työnantajan, eli tässä tapauksessa näkövammaisen ihmisen, tulee kaikissa oloissa huolehtia muun muassa työsuojelusta niin, että työntekijä pystyy turvallisesti tekemään työtään myös esimerkiksi silloin, jos työnantajan epäillään sairastuneen koronavirukseen", kommentoi oikeuksienvalvontalakimies Björkberg. 

Henkilökohtaista apua saavien näkövammaisten tulee saada kunnalta apua ja ohjeita muun muassa sijaisten palkkaamiseen. Kunnan tulee pystyä toteuttamaan henkilökohtainen apu, vaikka sairastuneelle tai karanteenissa olevalle avustajalle ei saataisi sijaista nopealla aikataululla. Toimivia tapoja ovat joko palvelusetelimalli tai suoraostosopimus henkilökohtaisen avun palveluita tarjoavalta yritykseltä. Yksi mahdollisuus palvelun toteuttamiseen on, että omainen toimii näkövammaisen avustajana poikkeuksellisten olojen ajan.

Kuntien tulee ehdottomasti varautua poikkeustilanteisiin ja mahdollistaa moninaiset joustot henkilökohtaisen avun toteutumiseksi.

Hyviä käytäntöjä kunnissa

Näkövammaisten liittoon on kantautunut myös paljon iloisia uutisia. Monissa kunnissa on otettu käyttöön palveluita ja käytäntöjä, jotka tässä poikkeustilanteessa tukevat upeasti myös näkövammaisia ihmisiä.

”On kuntia, jotka antavat vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja esimerkiksi kauppakassipalvelun toimittamista varten asiakkaan kotiin. Kuntia, joissa kuljetuspalvelumatkojen yhdistely on keskeytetty, kyydin ennakkotilausaika on poistettu tai sitä on olennaisesti lyhennetty.  Nämä ovat loistavia esimerkkejä siitä, kuinka tässä tilanteessa voidaan joustavasti sovittaa palveluja siten, että vältetään turhaa fyysistä kontaktia, mutta silti ihmiset saavat tarvitsemansa välttämättömät palvelut. Tämä toimii hyvin osalla näkövammaisista”, iloitsee Tyynysniemi.

Lisätietoja palveluista näkövammaisille ja läheisille

  • Näkövammaisten liiton palveleva puhelin kuuntelee ja tukee näkövammaisia ja heidän läheisiään arkipäivisin klo 10–18 numerossa 050 470 0371. Vastaajina Näkövammaisten liiton asiantuntijat.
  • Näkövammaisten liiton valtakunnallinen oikeuksienvalvonta (vaihde p. 09 396 041) palvelee näkövammaisia, heidän läheisiään ja viranomaisia henkilökohtaisen avun toteutumiseen liittyvissä ongelmissa.
  • Näkövammaisten liiton työelämäpalveluiden asiantuntijat (vaihde p. 09 396 041) vastaavat työelämään, yrittäjyyteen ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin.